Työhyvinvointi tarttuu – miksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on myös teko työyhteisön hyväksi?
Työhyvinvoinnista puhutaan usein yksilön näkökulmasta. Keskustellaan riittävästä unesta, terveellisistä elämäntavoista, palautumisesta ja liikunnasta. Nämä ovatkin työhyvinvoinnin tärkeitä peruspilareita, mutta harvemmin pysähdymme pohtimaan sitä, että oma hyvinvointimme vaikuttaa myös ympärillämme oleviin ihmisiin.
Työpaikalla emme työskentele tyhjiössä. Oma asenteemme, energiamme, käyttäytymisemme ja tapamme kohdata muita heijastuvat koko työyhteisöön. Siksi työhyvinvointi on samaan aikaan sekä henkilökohtainen että yhteinen asia.
Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta yllättävän moneen voimme. Työhyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen valinnoista, jotka toistuvat päivästä ja viikosta toiseen.
Hyvinvointi näkyy työn imuna
Työhyvinvoinnin yksi tärkeimmistä mittareista on työn imu. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työ tuntuu merkitykselliseltä ja innostavalta. Siihen liittyvät tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imua kokeva ihminen kokee työnsä mielekkääksi ja saa siitä energiaa. Samalla hänen kykynsä kohdata muutoksia ja haasteita vahvistuu.
Mielenkiintoista on, että työn imu tarttuu. Innostunut ja motivoitunut työntekijä vaikuttaa usein myönteisesti myös kollegoihinsa. Positiivinen suhtautuminen työhön, onnistumisten jakaminen ja toisten tukeminen rakentavat työpaikalle ilmapiiriä, jossa muidenkin on helpompi onnistua.
Jokainen johtaa omaa työtään
Vaikka työnantajalla on tärkeä vastuu työhyvinvoinnin mahdollistajana, on jokaisella myös vastuu oman työnsä johtamisesta. Oman työn johtaminen tarkoittaa esimerkiksi työn suunnittelua, priorisointia, ennakointia, työpäivän rytmittämistä ja palautumisen huomioimista. Se tarkoittaa myös kykyä tunnistaa omia voimavaroja ja kuormitustekijöitä sekä tarvittaessa pyytää apua ajoissa.
Työhyvinvointia johdetaan joka päivä
Työhyvinvoinnin johtaminen ei tarkoita pelkästään strategioita, mittareita tai vuosittaisia henkilöstökyselyitä. Se näkyy ennen kaikkea arjen kohtaamisissa.
Hyvä työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu avoimesta vuorovaikutuksesta, psykologisesta turvallisuudesta, kuuntelemisesta ja luottamuksesta. Kun työntekijät kokevat voivansa kertoa ajatuksistaan, huolistaan ja kehitysideoistaan ilman pelkoa epäonnistumisesta tai arvostelusta, syntyy perusta hyvinvoivalle työyhteisölle. Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa omalla toiminnallaan työpaikan ilmapiiriin. Työhyvinvointi ei ole vain johdon projekti, vaan yhteinen tehtävä.
Miksi työhyvinvointiin kannattaa panostaa?
Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa monesta syystä. Se tukee työntekijöiden terveyttä, työkykyä, motivaatiota ja jaksamista. Organisaatiotasolla työhyvinvointi näkyy usein parempana tuottavuutena, vähäisempinä sairauspoissaoloina sekä parempana työssä viihtymisenä.
Työhyvinvointi ei siis ole pelkkä henkilöstöetu tai mukava lisä työelämässä. Se on yksi organisaation tärkeimmistä voimavaroista ja kilpailutekijöistä. Kun ihmiset voivat hyvin, myös työ sujuu paremmin.
Työhyvinvointi ei ole projekti, joka joskus valmistuu. Se on jatkuvaa arjen johtamista, pieniä valintoja ja yhteisiä tekoja. Kun huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme, vaikutamme samalla ympärillämme oleviin ihmisiin. Hyvinvoiva työntekijä tukee työyhteisöä, vahvistaa positiivista ilmapiiriä ja luo edellytyksiä yhteiselle onnistumiselle.
Palvelu- ja markkinointikoordinaattori, TtM, Tth
Josefin Siermala
