Tule asiakkaaksi!

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja sen nojalla annetut asetukset ohjaavat työterveyshuollon toimintaa ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Mikäli yrityksellä on yksikin työntekijä, työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja työkykyä tukeva työterveyshuolto. Sisältö määritellään yhdessä yrityksen kanssa ja kirjataan työterveyshuoltosopimukseen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuollon tavoitteena on:

• terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö
• työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy
• työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.

Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus.

Palveluiden sisällöllä ja laajuudella tarkoitetaan kuvausta työterveyssopimukseen kuuluvista lakisääteisistä eli ennaltaehkäisevistä ja työkykyä tukevista palveluista (KL1) sekä sovituista vapaaehtoisista sairaanhoidon palveluista (KL2). Sopimuksen laajuus neuvotellaan yrityksen kanssa sen tarpeita vastaavaksi.

Yritykselle nimetään sopimuksen tekovaiheessa oma tiimi, johon kuuluvat työterveyshoitaja, -lääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi.

Työterveyshuollon sopimuksen pitää olla työntekijöiden nähtävillä.

Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työolosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, voimavarat, työjärjestelyt sekä tapaturman vaarat ja ensiapuvalmius. Työpaikkakäynti toteutetaan aina fyysisenä käyntinä työpaikalla. Selvityksen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarpeelliset toimenpiteet terveyden ja työkyvyn tukemiseksi.

Työpaikkaselvityksen toteuttaminen on työnantajan vastuulla ja työterveyshuolto toteuttaa sen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät. Työpaikkaselvityksen toteuttamiseen osallistuu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöitä sekä työterveyshuollon asiantuntijoita työpaikan tarpeiden mukaisesti.

Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen edellyttää ajantasaista työpaikkaselvitystä.

Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työnantaja ja työterveyspalveluntuottaja ovat laatineet yhteistyössä työpaikkaselvityksen perusteella. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma laaditaan 3–5 vuodeksi ja tarkistetaan vuosittain.

Voimassa oleva toimintasuunnitelma on edellytys työterveyshuoltotoiminnan Kela-korvaukselle.

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö käynnistyy työnantajan järjestäessä työterveyspalvelut henkilöstölleen. Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon välistä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä yhdessä sovittujen toimintakäytänteiden avulla.

Tavoitteena on vaikuttava toiminta työn, työolojen, työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä toimiva tiedon kulku. 

Aktiivisella työterveysyhteistyöllä kehitämme työhyvinvointia, parannamme tuottavuutta ja vahvistamme kumppanuuttamme. 

Terveystarkastukset mahdollistavat työyhteisön terveydentilan aktiivisen seurannan. Tavoitteena on terveydentilan arviointi sekä työhyvinvointia ja työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja näihin vaikuttaminen.

Terveystarkastukset ovat keskeinen osa työterveyspalveluiden ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveystarkastukset jaotellaan lakisääteisiin ja muihin terveystarkastuksiin.

Lakisääteiset terveystarkastukset perustuvat työterveyshuollon lainsäädäntöön ja asetuksiin, ja niiden tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä työaltisteiden haitallisia vaikutuksia työkykyyn ja terveyteen. Lakisääteisten terveystarkastusten sisältö määräytyy työpaikan työn altisteiden ja kuormitustekijöiden perusteella.

Osana terveystarkastusta hyödynnämme sähköistä eTerveys-kyselyä. Tulosten perusteella kohonneessa tai korkeassa terveysriskissä oleville työntekijöille toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä ja laaditaan henkilökohtainen työhyvinvointisuunnitelma.

Tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyslääkärille, -psykologille, työfysioterapeutille tai muulle työterveyshuollon asiantuntijalle.

Terveystarkastusten hyödyt:

• eTerveys-kysely analysoi työntekijän terveyttä ja voimavaroja sekä antaa tärkeää tietoa hänen terveydestään
• mahdollisiin terveysriskeihin ja työkykyongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa
• tarjoaa ratkaisuja työkyvyn parantamiseksi
• työhyvinvoinnin seuranta auttaa työntekijää voimaan paremmin.

Työterveyspainotteinen sairaanhoitomme tukee työhön liittyvien sairauksien pikaista tunnistamista ja nopeaa työkyvyn palautumista.

Työnantaja voi määritellä työntekijöilleen tarjoamansa sairaanhoidon laajuuden. Sairaanhoidon tulee olla työntekijälle maksutonta, ja sisällön laajuus sama koko henkilöstölle.

Työnantaja voi myös halutessaan järjestää työntekijöilleen henkilökuntaetuna sairaanhoitopalveluja, jotka eivät sisälly työterveyshuoltona korvattavaan toimintaan.  Palvelujen laajuudesta tulee aina sopia selvästi työterveyshuoltoa koskevassa sopimusasiakirjassa sekä tiedottaa sovituista käytännöistä henkilökunnalle.

Työnantaja saa korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisista sairaanhoidon kustannuksista Kelan tarkemman ohjeistuksen mukaan.

Työnantajalle korvataan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset tilikauden ajalta. Korvattava työterveyshuolto pohjautuu aina ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Korvausta voi saada:

• ehkäisevästä työterveyshuollosta
• yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, jonka työnantaja hankkii samalta työterveyshuollon palveluntuottajalta kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut.

Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuutta hakea korvausta työterveyshuollon kustannuksista toimittamalla korvaushakemuksen esitiedot sähköisesti Kelalle perinteisen paperilomakkeen sijaan.