Mitä työterveystarkastusten tulokset kertovat työkyvystä – ja mihin meidän tulisi oikeasti tarttua?
Työterveyshuollossa tehtävät terveystarkastukset ovat paljon muutakin kuin yksittäisiä kohtaamisia ja interventioita. Tarkastusten arvo ei myöskään ole pelkästään mittaamisessa, vaan ymmärryksessä.
Tarkastukset muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo työikäisten tilanteesta – työkyvystä, hyvinvoinnista, kuormituksesta ja arjen valinnoista. Kun tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena, ne auttavat suuntaamaan tekemistä: mitä ylläpidetään ja mihin tartutaan.
Tarkastelemalla Työplussan vuoden 2025 eTerveystuloksia (noin 1500 vastaajaa), aineistosta voidaan tunnistaa paitsi yksilötason tarpeita myös ilmiöitä, joihin kannattaa tarttua työyhteisöissä yleisestikin. eTerveystulokset antavat kokonaisuutena varsin myönteisen kuvan vastaajien työ- ja toimintakyvystä. Samalla ne nostavat esiin selkeitä kehittämiskohteita, erityisesti elintapojen ja palautumisen näkökulmasta.
Vahvuudet – työkyky ja henkinen hyvinvointi kantavat
eTerveystulosten mukaan suurimmalla osalla vastaajista työkyky on hyvällä tasolla. Vaikeat työkykyhaasteet koskettavat vain pientä osaa vastaajista. Myös henkinen hyvinvointi näyttäytyy kokonaisuutena vahvana. Lisäksi päihteisiin liittyvät riskit eivät nouse laaja-alaiseksi huolenaiheeksi.
Monella työpaikalla perusta on kunnossa. Se mahdollistaa sen, että työterveyshuollon toimenpiteitä voidaan kohdentaa tarkemmin sinne, missä vaikutus on suurin!
Haasteet muodostavat riskin työkyvylle
Vastaajien keskeisimmät haasteet liittyvät liikkumattomuuteen, tuki- ja liikuntaelimistön oireiluun, uneen ja palautumiseen sekä mielialaan.
Mielialan ja uupumuksen varhainen tunnistaminen korostuu
eTerveystuloksissa nousee esiin vastaajien huoli liittyen omaan mielialaan.
Työyhteisön kannalta keskeistä on; kuinka varhaisessa vaiheessa huomaamme muutokset – ja uskallammeko ottaa ne puheeksi?
Työterveyden vaikuttavuuden näkökulmasta ratkaisevaa on matalan kynnyksen tuki; varhainen tunnistaminen, nopea reagointi ja selkeä jatko-ohjaus.
Elintavat eivät ole irrallinen teema – ne ovat työkyvyn ydin
Ikävä kyllä, riskit kasaantuvat usein samoille henkilöille. Arjen valinnat heijastuvat pitkällä aikavälillä suoraan työkykyyn. Tämä korostaa pitkäjänteisen ohjauksen merkitystä. Yksittäinen interventio ei riitä, vaan tarvitaan jatkuvuutta ja tukea arjen muutoksiin.
Mihin työterveyden kannattaa panostaa seuraavaksi?
Kun vahvuudet ovat kunnossa, vaikuttavuus syntyy oikeista painopisteistä. Kyse ei ole siitä, että tiedämme, vaan mihin todella haluamme kohdentaa tekemistä. eTerveystulosten perusteella keskeisimmät painotusalueet tulee olla:
- liikkumisen lisääminen ja ergonomia
- palautumisen tukeminen
- mielenterveyden varhainen tuki
- elintapaohjaus
Näissä yhdistyy yksi yhteinen tekijä: ne ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa – jo pienilläkin muutoksilla on merkitystä.
Työkyky rakentuu arjessa – yhdessä!
Kirjoittaja: Tiia Bazia, TtM, työterveyshoitaja, kehittämiskoordinaattori ja työterveyshoitaja, Työplus.
