Älä jää yksin – työterveyspsykologilta apua matalalla kynnyksellä
Työterveyspsykologin vastaanotolle hakeudutaan usein tilanteissa, joissa oma mieliala, ajattelu tai elämäntilanne kuormittaa merkittävästi tai tuntuu vaikealta käsitellä yksin. Työterveyspsykologi Lisa Holopaisen mukaan kynnys hakea apua on monelle turhan korkea.
“Monet pohtivat, ovatko omat haasteet riittävän suuria. Psykologille ei kuitenkaan tarvitse tulla vasta vakavassa kriisissä, vaan apua voi hakea myös ennaltaehkäisevästi”, hän kertoo. Usein jo yksi tai muutama käynti voi tuoda helpotusta tilanteeseen. Toisaalta Holopainen muistuttaa, että “koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua”. Vastaanotolle voi hakeutua myös silloin, kun ongelmaa on vaikea nimetä, mutta tunne siitä, että jokin ei ole hyvin, on selvä.
Ensimmäinen käynti psykologin vastaanotolla on yleensä tutustumis- ja arviointikäynti. Sen aikana pyritään muodostamaan kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta ja pohtimaan, millainen tuki olisi juuri siinä tilanteessa hyödyllisintä. “Ensimmäisellä käynnillä käydään läpi syy hakeutua vastaanotolle, kartoitetaan nykytilannetta ja tarkastellaan myös taustatekijöitä sekä voimavaroja. Samalla pohditaan tavoitteita ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä”, Holopainen kuvaa. Tarkoituksena on, että asiakas saa jo ensimmäiseltä käynniltä kokemuksen siitä, että hänen tilanteensa tulee kuulluksi ja jäsentyy.
Psykologin vastaanottotyö keskittyy psyykkisen hyvinvoinnin arviointiin ja keskusteluapuun. Tarvittaessa psykologi voi myös ohjata asiakkaan eteenpäin muiden palveluiden piiriin. “Psykologin vastaanotolla voidaan arvioida esimerkiksi sitä, voisiko psykoterapia olla tilanteeseen sopiva hoitomuoto tai onko tarvetta muunlaiselle hoidolle”, Holopainen kertoo. Psykologille voi hakeutua myös ilman lähetettä, esimerkiksi tilanteessa, jossa työterveyshuollon sopimus ei kata käyntejä tai käyntimäärä on tullut täyteen, mutta asiakas kokee edelleen hyötyvänsä keskusteluavusta.
Sopivan psykologin valinnassa keskeistä on luottamus ja turvallisuuden tunne. “Työskentely perustuu yhteistyöhön, joten on tärkeää, että asiakkaalla on riittävän helppo olo käsitellä omia asioitaan psykologin kanssa ja vastaanotolla tulisi voida puhua mistä vain”, Holopainen toteaa. Jos ensimmäinen valinta ei tunnu sopivalta, psykologin vaihtaminen on täysin mahdollista. Myös erilaisista epävarmuuksista tai toiveista kannattaa puhua avoimesti – tämä on luonnollinen osa työskentelyä.
Yksi työskentelymuoto psykologin vastaanotolla on lyhytterapia. Se on tavoitteellista ja rajatun mittaista keskusteluapua, joka kestää tyypillisesti noin 8–20 tapaamiskertaa. “Lyhytterapiassa työskentely keskittyy ajankohtaiseen haasteeseen, ja tavoitteena on löytää konkreettisia työkaluja arkeen – esimerkiksi uusia tapoja ajatella, toimia tai suhtautua tilanteisiin”, Holopainen kuvaa. Työskentely on säännöllistä ja melko tiivistä, esimerkiksi viikoittaista.
Lyhytterapia sopii erityisesti tilanteisiin, joissa haaste on rajattavissa ja asiakas on motivoitunut työskentelemään tavoitteen eteen. Sitä hyödynnetään muun muassa stressin, ahdistuksen, masennusoireiden, työelämän kuormitustilanteiden, itsetuntohaasteiden ja erilaisten elämänkriisien käsittelyssä. “Lyhytterapia voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun halutaan matalan kynnyksen tukea ilman pitkään hoitoon sitoutumista”, Holopainen kertoo. Jos oireet ovat vakavia tai pitkäkestoisia, voidaan yhdessä arvioida pidempikestoisen hoidon tarvetta.
Tavoitteet määritellään aina yhdessä asiakkaan kanssa ja niiden pyritään olevan mahdollisimman konkreettisia ja arkeen sidottuja. Tavoitteena voi olla esimerkiksi stressin vähentäminen, jaksamisen parantaminen, itsetuntemuksen lisääminen tai vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. “Keskeistä on, että asiakas saa mukaansa jonkin uuden psykologisen työkalun, jota voi hyödyntää myös terapian jälkeen”, Holopainen painottaa.
Lyhytterapian avulla moni kokee saavansa lisää ymmärrystä omasta tilanteestaan, uusia näkökulmia sekä keinoja käsitellä ajatuksia ja tunteita. “Vaikka lyhytterapia ei aina ratkaise kaikkia ongelmia, se voi tuoda merkittävää helpotusta tilanteeseen”, Holopainen sanoo. Tavoitteena on, että asiakas saa keinoja edistää omaa hyvinvointiaan myös jatkossa.”
