Vaihdevuodet – vaiettu työelämän haaste?
Suuren osan Suomen työvoimasta muodostavat keski-ikäiset naiset, joita vaihdevuodet luonnollisena elämänvaiheena koskettavat. Siitä huolimatta vaihdevuosien vaikutuksesta työkykyyn on puhuttu melko vähän ja vaihdevuosiin liittyvät terveyshaasteet on saatettu yleisessä keskustelussa kuitata hieman alentuvasti ”vain naisten vaivoiksi”.
Vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoito onkin aiemmin usein rajattu työterveyshuoltosopimuksiin kuulumattomaksi, naisten itse kustantamaksi palveluksi. Tämä perheidemme arjen tukipilarina toimiva keski-ikäisten naisten joukko, joka vaivoistaan huolimatta usein hoitaa työnsä lisäksi niin lapsensa kuin ikääntyneet vanhempansa ja ehkäpä vielä lapsenlapsensakin, on nyt saanut osakseen ymmärrystä – voisipa sanoa vihdoinkin!
On tunnistettu, että vaihdevuosioireet voivat vaikuttaa heikentävästi naisten arjessa suoriutumiseen, terveyteen ja työkykyyn jopa vuosien ajan, ja että vaihdevuosi-ikäisen naisen työ- ja toimintakykyä kannattaa tukea ja avun saamista helpottaa. Vastikään päivitetty lääkäreiden ohjenuorana toimiva Käypä hoito -suositus on tuonut vaihdevuosiin liittyvät terveys- ja työkykyhaasteet näkyväksi ja hyväksytyksi osaksi myös työterveyspalveluita, onhan työterveyshuolto mitä luontevin taho työkyvyn tuen keinoja pohtimaan.
Estrogeenin voi sanoa pitävän naisen elimistön rattaat pyörimässä. Kun vaihdevuosien aikana elimistön estrogeenitaso sitten laskee, näkyy tämä monin tavoin ja oirein naisen hyvinvoinnissa. Vaihdevuosioireiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti, mutta suuri osa naisista kokee niitä ainakin jossain vaiheessa vaihdevuosiaan, joillakin naisilla oireisto voi jatkua jopa vuosien ajan. Unihäiriöiden lisäksi tavallisia oireita ovat vasomotoriset oireet (ns. kuumat aallot), mielialan vaihtelut, muistamisen ja keskittymisen vaikeudet, nivel- ja lihaskivut, limakalvojen kuivuus sekä virtsaamisvaivat. Usein vaihdevuosiajan saavuttanut nainen saattaa havahtua myös siihen, että vaatekaapin sisältö on kummasti kutistunut, vaikka elämäntavoissa ei muutosta olekaan tapahtunut. Selitys piilee jälleen hormoneissa: kehon estrogeenitason vähenemisen myötä rasvakudosta kertyy herkemmin erityisesti keskivartaloon vaikeuttaen painonhallintaa. Näin vaihdevuodet muodostavat haasteen myös naisen pitkäaikaisterveydelle, sillä samalla kun kehoon kertyy rasvaa, kasvaa myös sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riski. Luustoterveys ottaa myös osumaa estrogeenin vähenemisestä ja osteoporoosin riski kasvaa.
Vaihdevuodet eivät siis tarkoita vain satunnaisia kuumia aaltoja, vaan vaihdevuosissa ilmenevä laaja oirekuva voi heikentää naisen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin ollen ei liene vaikeaa perustella, että vaihdevuosioireiden vaikutukset työkykyyn ovat todellisia. Erityisesti unihäiriöillä voi olla merkittävä vaikutus työtehoon. Katkonaiset yöunet johtavat helposti päiväväsymykseen, keskittymisvaikeuksiin ja heikentyneeseen palautumiseen. Moni kuvaakin vaihdevuosien aikaista olotilaa “aivosumuna”, jolloin asioiden muistaminen ja useiden tehtävien hallinta tuntuvat tavallista vaikeammilta. Tutkimusten mukaan yli kolme neljästä vaihdevuosioireista kärsivästä naisesta kokee oireiden vaikeuttavan työn vaatimuksista selviytymistä. Vaikeista vaihdevuosioireista kärsivillä naisilla on yli kahdeksankertainen riski työkyvyn heikkenemiseen verrattuna niihin, joilla oireita ei ole tai ne ovat lieviä. Lisäksi vaihdevuosiin siirtyneillä naisilla on havaittu enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja suurempi riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toisaalta oireiden asianmukainen hoito voi parantaa sekä hyvinvointia että työkykyä.
Vaihdevuosien haasteet voivat näkyä myös työyhteisössä lisääntyneinä sairauspoissaoloina, heikentyneenä työtehona ja vaikeutena osallistua täysipainoisesti työelämään. Työterveyshuollossa kohdataan usein unettomuutta, uupumusta, keskittymisvaikeuksia, mielialaoireita ja tuki- ja liikuntaelinvaivoja, joiden taustalla vaihdevuodet saattavat näytellä merkittävää roolia. Jos ongelman juurisyy jää tunnistamatta ja estrogeenin puutteesta johtuvia oireita pidetään vain puutteellisen stressinhallinnan, työuupumuksen tai ikääntymisen seurauksina, saattaa osa työvoimastamme joutua toimimaan ikään kuin puolivaloilla. Siksi vaihdevuosioireiden tunnistaminen on tärkeä osa työikäisten naisten kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Erityisen tärkeää oireiden tunnistaminen on vuorotyötä ja yötyötä tekevillä, sillä vaihdevuosioireet ja työn kuormittavuus voivat yhdessä merkittävästi heikentää palautumista.
Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa tehokkaasti – ja miksi emme hoitaisi, kun oireiden hoitaminen parantaa merkittävästi naisten elämänlaatua, unen laatua ja työkykyä! Apua on naisten ulottuvilla myös aiempaa helpommin saatavilla, sillä vaihdevuodet voidaan yleensä diagnosoida ilman laajoja tutkimuksia eikä gynekologin vastaanotollekaan hakeutuminen ole aina välttämätöntä.
Oireiden arviointi ja hoidon aloittaminen onnistuvat usein yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Sopiva hoitomuoto tulee valita yksilöllisesti hoidon hyödyt ja mahdolliset riskit punniten. Keskivaikeisiin ja vaikeisiin oireisiin hormonihoito on usein tehokkain vaihtoehto. Käytettävissä on myös paikallisia hoitoja sekä hormonittomia lääkityksiä. Rintasyöpä tai hormoniriippuvainen gynekologinen syöpä sekä sairastettu syvä laskimotukos estävät hormonaalisen korvaushoidon käytön. Myös sydänsairauksissa pitää käyttää harkintaa ja tarvittaessa konsultoida erikoislääkäriä hoidon suunnittelussa. Erilaiset hormonihoidon annostelutavat auttavat yksilöllisen hoidon toteuttamisessa. Paikallista emättimeen annosteltavaa hormonivalmistetta voi käyttää ilman pelkoa lisääntyneestä syöpäriskistä, vaikkei haluaisikaan muutoin hormonaalista lääkitystä käyttää. Naisen kehossa tapahtuvien epäsuotuisien muutosten vuoksi vaihdevuodet ovat hyvä hetki kiinnittää huomiota myös terveellisiin elämäntapoihin: liikuntaan, ravitsemukseen, painonhallintaan sekä tupakoinnin lopettamiseen. Nämä tekijät tukevat terveyttä riippumatta siitä, käytetäänkö oireiden hoidossa hormonaalista lääkitystä vai ei.
Työpaikkakin voi tukea vaihdevuosi-ikäisiä työntekijöitä selviytymään oireidensa kanssa. Apua voivat tarjota mm. joustavat työjärjestelyt, mahdollisuus työn muokkaamiseen, hyvä sisäilma ja lämpötilaolosuhteet, riittävät tauot sekä avoin keskustelukulttuuri. Myös esihenkilöiden tietoisuuden lisääminen voi auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa työntekijä tarvitsee tukea. Työnantajan saama hyöty tässä näkyy mm. siinä, että oireiden hallinta vähentää sairauspoissaoloja ja auttaa kokeneita työntekijöitä jatkamaan työelämässä hyvinvoivina ja mahdollisimman terveinä.
Vaihdevuosiin liittyvistä oireista ei ole enää syytä vaieta, sillä vaihdevuosien aiheuttama terveys- ja työkykyhaaste on selätettävissä! Mitä aikaisemmin terveyttä haittaavat oireet tunnistetaan ja niihin haetaan apua, sitä paremmin voimme tukea työikäisten naisten terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Silloin hyötyvät paitsi vaihdevuosioireista kärsivät naiset ja heidän perheensä, myös työnantajat sekä aina vaan pidempiä työuria edellyttävä hyvinvointiyhteiskuntamme.
Outi Paloneva, johtava lääkäri
